Suomessa teini-ikäiset ovat jo lähes kahden vuosikymmenen ajan loistaneet standardoidulla kansainvälisellä kokeella nimeltä PISA (Programme for International Student Assessment). Tämä Pohjoismaa yllätti maailman, myös oman kansansa, kun ensimmäiset PISA-tulokset julkaistiin joulukuussa 2001: suomalaiset 15-vuotiaat saavuttivat korkeimmat pisteet.
Tämä tulos tuntui oudolta. Suomalainen koulujärjestelmä tuotti vaikuttavia tuloksia ja työllisti samalla kevyempää ja pehmeämpää lasten koulutusmallia, joka sisälsi useita vastaintuitiivisia piirteitä:
- lyhyet koulupäivät
usein tauot
minimaalinen standardoitu testaus
pienet kotitehtävät
tasapainoinen opetussuunnitelma, jossa painotetaan taiteita, tieteitä ja käytännön taitoja
PISA:sta tekee ainutlaatuisen muiden standardoitujen testien joukossa se, että se mittaa kriittisen ajattelun kykyjä lukemisessa, matematiikassa ja tieteessä. Koulutuksen asiantuntijoiden mukaan tämän kokeen tulokset ovat ennakoivia, mikä viittaa siihen, mitkä maat valmistavat tehokkaasti nuoruutensa 2000-luvun työhön ja kansalaisuuteen.
Vierailin aiemmin tänä vuonna kuopiolaisen keskikoulun luonnontieteiden opettaja Marjo Löyttyn luona. Olin erityisen utelias näkemään, miten hänen yhdeksäsluokkalaisensa kehittävät kriittisen ajattelun taitojaan biologian luokassaan.
Se, mitä löysin hänen 45 minuutin oppitunnin aikana, oli vakuuttavaa ja virkistävää: Lapset hyötyvät suuresti käytännönläheisyyksistä, tosielämän oppimisesta. Tämä pedagoginen lähestymistapa on niin voimakas, että Marjon opiskelijat lupaavat joka vuosi lopettaa tupakoinnin. Heidän tutkimuksensa hengityselimistä muuttaa niitä.
Katso Marjon biologian luokkahuone tositoimissa ja katso Suomen opettama vlogin jakso 4 alta tai TÄÄLTÄ! Jätä kommentti YouTubeen ja jos haluat saada lisää suomalaisia koulutusvideoita, jätä peukku ja tilaa kanava!
SUOMEN OPETTAJA: “JOS HÄN LEIKKAA [ITSENSÄ], HÄN OPPII”
19. MARRASKUUTA 2018 SUOMEN OPETTAJAA: “JOS HÄN LEIKKAA [ITSENSÄ], HÄN OPPII”TIMOTHY WALKERILTA
Olen kuullut ihmisten sanovan, että suomalainen koulujärjestelmä perustuu luottamukseen. Kulttuuri on heidän mukaansa täällä hyvin erilainen, ja he väittävät, että tämä ainesosa edistää Suomen koulujen menestystä.
Haluan alkaa tutkia luottamuksen roolia koulutuksessa kanssasi. Erityisesti, miltä tämä luottamukseen perustuva kulttuuri näyttää suomalaisissa kouluissa ja miksi se voisi olla niin tärkeää?
Helmikuussa 2018 tapasin Kuopion Martti Ahtisaaren koulussa työskentelevän ala-asteen opettajan Miika Tammekannin. Kuten muutkin luokanopettajat tässä maassa, hän opettaa lähes kaikkia aiheita, mutta hän on erikoistunut puuntyöstöon. Vieraillessani hänen koulussaan katselin hänen luokkahuonettaan toiminnassa ja haastattelin häntä hänen lähestymistavastaan opettamiseen.
Sana “luottamus” tuli esiin usein.
Yhdessä vaiheessa vierailuani huomasin useiden hänen oppilaidensa livahtavan huoneeseen, jossa he pääsevät helposti puhalluslapulle. (Tämä työkalu on jotain, jota Miika käyttää auttaakseen opiskelijoitaan suorittamaan puuntyöstöprojektinsa.) Toin huomioni Miikan tietoon ja hän vakuutti minulle, että he eivät käynnistä tätä puhallusastia.
Mistä hän tiesi?
“Luotan heihin”, hän sanoi. “Minun täytyy luottaa. Ja jos en luota heihin, he eivät ole täällä.” Toisessa tapauksessa huomasin pojan käyttävän niin terävää veistä, että se teki oloni epämukavaksi. Kysyin Miikalta, voisiko lapsi leikata sormensa irti sillä työkalulla.
“Jos hän leikkaa [itsensä], hän oppii”, hän sanoi hymyillen. Nauroimme molemmat, mutta tiesin, ettei hän vitsaillut tästä filosofiasta. Hän lisäsi: “Kukaan ei kerro minulle jälkeenpäin, he leikkaavat sormensa! Se on elämää.” Katso Miikan puutyöluokka omilla silmilläsi ja katso Suomen opettama vlogin jakso 3 alta tai TÄÄLTÄ!
Jätä kommentti YouTubeen ja jos haluat nähdä lisää suomalaisia koulutusvideoita, tilaa kanava!
LUOVUUS JA ILO PUUTYÖLUOKASSA
Suomen puuntyöstöluokassa räjäytetään tajuntani. Näissä tiloissa pienet lapset saavat paljon autonomiaa käyttäessään teräviä työkaluja, kuten käsisahaa, poraa ja veitsiä. Suomalaiset kasvattajat, jotka olen tavannut, tuntuvat viihtyvän koko asiassa. Totutan yhä kaikkeen.
Perustasolla lasten edellytetään Suomessa tekevän käsitöitä, joissa he oppivat puuntyöstöä ja tekstiilien valmistustaitoja. Lapset voivat aloittaa käsityökalujen, myös käsisahojen, käytön ensimmäisellä luokalla. Vaikuttavaa, eikö? Vähän pelottavaa myös? Tämä on sellainen oppimisympäristö, joka sinun on nähtävä omilla silmilläsi.
Tämän viikon jaksossa vien sinut Haapaniemen ala-asteen puutyöluokkaan Kuopioon. Esittelen sinut ystävälleni Jussi Kukkolalle, joka on rehtori ja taitava puuntyöstön opettaja. Rakastan hänen näkemystään opettamisesta ja oppimisesta, ja uskon, että sinäkin rakastat. “Lapset – he rakastavat tehdä asioita käsillään”, hän sanoi. “[Puuntyöstökurssi] toteuttaa unelmia.” Tutustu jaksoon 2 ja, jos nautit siitä, harkitse tilaamista YouTube-kanavalleni!
