Viime vuosien poliittisen ilmapiirin kiristyminen on aiheuttanut suhteiden särön Venäjän ja monien EU-valtioiden välillä. Näistä Suomi on suhtautunut ehkä maltillisimmin naapuriinsa, sillä se tuntee sen hyvin. Pitkä yhteinen raja ja historia ovat olleet täynnä sotia mutta myös kulttuurien välistä yhteistyötä.
Suomen ja Venäjän väleistä säädetään ohjelinjoja lukuisissa eri asiakirjoissa, joista kulttuurin alaan liittyy läheisesti vuonna 1992 solmittu sopimus yhteistyöstä koulutuksen, kulttuurin ja tutkimuksen saralla. Erityisesti sopimuksessa pyritään huomioimaan yhteisen kulttuuriperinnön säilyminen. Suomella ja Venäjällä on aina ollut paljon yhteistyötä taidealalla ja sotien jälkeen yhteinen kulttuuriperintö sijoittui rajan molemmin puolin. Sopimuksen mukaan yhteistyötä toteutetaan myös yliopistojen, korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten kesken ja myös kulttuuri-, tutkimus- ja taidelaitosten väliseen yhteyteen panostetaan.
Venäläisten kulttuurialan toimijoiden mukaan Suomi on erinomainen kulttuurikumppani, joka ei ole vähentänyt hankkeita vaikka juopa yhä konservatiivisemman Venäjän ja liberaaleihin arvoihin nojaavan Euroopan välillä onkin kasvanut. Kulttuuri ja sen kautta tapahtunut yhteistyö pyritään pitämään eri tasolla kuin politiikka ja toivotaan sen toimivan siltana myös sellaisina aikoina kun poliittista kenttää vaivaavat liian isot ristiriidat. Kulttuurin kautta keskustellaan erilaisella kielellä, joka sitoo ihmisiä yhteen musiikin, elokuvan, esitystaiteen ja muiden vaikuttavien taiteenalojen avulla.
Venäjän ja Suomen kulttuurifoorumi
Vuodesta 2000 asti toiminut yhteinen kulttuurifoorumi on erinomainen esimerkki kulttuurin voimasta. Foorumi pyrkii tuomaan yhteen organisaatioita ja henkilöitä ja sen avulla on saatu aikaan erinomaisia hankkeita niin kahdenvälisissä produktioissa kuin isoimmissakin tuotannoissa. Foorumi on areena, jossa ideoidaan ja kohdataan, vaihdetaan kokemuksia ja laitetaan unelmille siivet.
Järjestyksessään 17. Kulttuurifoorumi järjestettiin syksyllä 2017 aiheesta Lapset ja nuoret kulttuurin voimavarana ja seuraavana vuotena foorumi on tarkoitus järjestää Pietarissa. Lokakuussa Venäjä oli esillä Suomen kirjamessuilla, jossa se edusti kirjallisuuden teemamaana. Asia sai aikaan myös negatiivista palautetta mutta lopulta teema sai osakseen paljon kiinnostusta ja erityisen mielenkiintoisena pidettiin puhutuimpien venäläisten nykykirjailijoiden saapumista messutilaisuuteen.
Kulttuuriyhteistyön saralla toimivat pyrkivät pitämään kaikenlaisen propagandan ja kulttuurien yhteistyöhön negatiivisesti vaikuttavien asioiden elementit poissa. Kulttuurilla on pitkät perinteet molemmissa maissa mutta on muistettava että erilaiset yhteiskuntamallit ja taustalla vaikuttavat arvot voidaan käsitellä eri tavoin, se ei kuitenkaan sulje pois kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Esimerkiksi lastenkirjallisuuden aiheet vaihtelevat maiden välillä, Suomessa lapsia puhutellaan suoraan ja realiteetit ovat läsnä kirjojen aiheissa kun taas Venäjällä lasta halutaan suojella kauemmin aikuisten maailman asioilta.
Ystävyyttä ja avunantoa
Suomen ja Venäjän ystävyyskaupungit ja niiden välinen yhteistyö on ollut myös tärkeä asia suhteiden vaalimisen saralla. Suomen ja Venäjän suhteet voisivat olla huomattavasti monimutkaisemmat jos niin haluttaisiin mutta ainakin kulttuurin saralla on onnistuneesti pystytty keskittymään siitä poikiviin hedelmiin. Suomessa asuva venäläisten ryhmä ja vastavuoroisesti Venäjän suomalaisten ryhmä on pyrkinyt pitämään omaa kulttuuriaan esillä erilaisten tapahtumien avulla. On myös huomioitava, että Helsingissä on toiminut Venäjän tiede- ja kulttuurikeskus aina vuodesta 1977 asti ja vastavuoroisesti taas Pietarista löytyy Suomi-instituutti. Molemmissa maissa taideryhmien esitykset ja erilaiset produktiot ovat olleet aina esillä erilaisissa tapahtumissa kuten filmifestivaaleilla, teatteri- ja balettiesityksissä sekä myös vierailevien ohjaajien ja näyttelijöiden avulla.
Kulttuuri on toki erillinen asia eikä sitä sovi sekoittaa politiikkaan mutta taloudelliseen puoleen se kietoutuu ainakin osittain. Venäjän kanssa käytävä kauppa on ollut yksi Suomen talouden kulmakivistä sotavuosien jälkeisestä ajasta lähtien. Kaupankäynnin avulla on luotu suhteita ja tuotu myös kulttuuria molempiin maihin toiselta puolelta. Kaupankäynti on mullistunut maailman muuttuessa mutta kulttuuri on ja pysyy, huolimatta maailman tilanteesta ja valtioiden politiikan kiemuroista.
